Etkö saa tavata omaa lastasi - Mitä lapsen vieraannuttaminen on?

Lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta esiintyy Suomessakin vaikeiden av(i)oerojen yhteydessä. Vieraannuttamisella tarkoitetaan vanhemman käyttäytymistä erotilanteessa siten, että lapsen ja toisen vanhemman vuorovaikutussuhde olennaisesti vaikeutuu ja joissakin tapauksissa katkeaa kokonaan.

Prosessi tapahtuu tilanteissa, jossa eroa on edeltänyt vieraannutetun vanhemman ja lapsen normaali ja tunnesävyltään myönteinen suhde eikä mikään viittaa esimerkiksi siihen, että vanhempi olisi lapselle vahingoksi [1]. Tämä artikkeli ei siis kata tilanteita, joissa lapsen ja vanhemman tapaamiset on estetty esimerkiksi vahemman väkivaltaisuuden tai päihteiden väärinkäytön takia.

Käyttäytymisen motiivina on yleensä vieraannuttajan kokema viha ja katkeruus eron toista osapuolta kohtaan. Vieraannuttaja voi olla lapsen äiti tai isä, lähi- tai etävanhempi.

Miten vieraannuttaminen vaikuttaa lapseen?

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että avioeroon liittyvät vanhempien keskinäiset konfliktit ja lasten joutuminen osalliseksi niihin ovat yhteydessä lasten kehityksen häiriintymiseen[1]. Vieraannuttaminen vaarantaa vakavasti lapsen psyykkisen kehityksen.

Vieraannuttamistaktiikoita - Tapamisten estäminen

Vieraannuttamiskeinoja on monia.  Lapseen on helpointa vaikuttaa silloin kun hänet on eristetty turvallisesta ympäristöstä. Silloin lapsi on haavoittuvimmillaan. Eristäminen lisää lapsen riippuvuutta vieraannuttavasta vanhemmasta. Tällöin lapsi ei myöskään enää kuule muita kuin vieraannuttavan vanhemman käsityksiä asioiden tilasta. Näin vieraannuttajan kohdevanhempaan kohdistama haukkuminen ja  mustamaalaus jää vallitsevaksi todellisuudeksi [2].

Yleisiä eristämiskeinoja ovat esimerkiksi lapsen omavaltainen huostaanotto kohdevanhemmalta, lapsikaappaus tai lapsen ja kohdevanhemman tapaamisten estäminen. Kun kohdevanhempi saapuu hakemaan lasta tapaamiseen, ketään ei olekaan kotona.  Tai lapsen harrastukset "sattuvat" päällekäin kohdevanhemman tapaamisten kanssa. Omavaltainen huostaanotto ja lapsikaappaus ovat rikosnimikkeitä Suomen rikoslaissa. Tapaamisten estämiseen taas voidaan puuttua oikeusprosessilla, jota kutsutaan lapsen asumisesta ja huollosta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoksi.

Manipuloiva vanhempi koettaa myös estää lapsen kommunikoinnin kohdevanhemman ja tämän sukulaisten kanssa. Isä, joka eristää lapsiaan äidistä, ei anna lasten tavata äidin puolen isoäitiään. Keskustelussa isoäidin kansa, isän harrastama mustamaalaus saattaisi ikävällä tavalla kyseenalaistua.

Vieraannuttajavanhempi seuloo puhelut ja vastaajaviestit. Kohdevanhemman jättämiin viesteihin ei vastata. Kirjeet palautetaan avaamattomina. Lapsille ei useinkaan kerrota yhteydenottoyrityksistä. Tämä vahvistaa vieraantumista entisestään [2]. Jos lapselle jää käsitys, ettei kohdevanhempi edes yritä olla yhteyksissä, hän ajattelee ettei vanhempi ole hänestä kiinnostunut, aivan kuin vieraannuttajavanhempi väittääkin.

Vieraannuttajavanhempi salaa tiedot myös esimerkiksi lapsen sairauksista ja koulumenestyksestä. 

Näin lapsi ei saa koskaan kuulla kuinka kiinnostunut kohdevanhempi on hänen asioistaan. Lapsi kokee itsensä hylätyksi ja muuttuu entistä riippuvaisemmaksi vieraannuttajavanhemmasta.

Mitä sinä voit tehdä?

Vieraannuttamisen ja eristämisen vaikutukset pahenevat entisestään, jollei niihin puututa ripeästi. Älä missään tapauksessa suostu siihen, että lapsesi eristetään sinusta. Tilanne ja lapselle aiheutettu vahinko ei korjaannu itsestään, vaan se pahenee [2].

Lapsen  ja kohdevanhemman yhdessä viettämä aika on paras tapa korjata vieraannuttamisen aiheuttamia vahinkoja.

Vaadi siis johdonmukaisesti sitä, että saat tavata lapsiasi säännöllisesti. Jollei se onnistu, vaadi perheterapiaa koko perheelle. Jos ex-kumppanisi ja lapset eivät suostu terapiaan, ryhdy oikeustoimiin [2]