Oletko jo eronnut väkivaltaisesta puolisosta,

  mutta mikään ei oikeastaan ole muuttunut?

Haluaako hän edelleen hallita ja kontrolloida elämääsi? Onko yhteiset lapset lapset valjastettu raportoimaan kotinne tapahtumat pienimpiä yksityiskohtia myöten? Uhkaileeko ja pelotteleeko hän sinua lapsia hakiessaan?  Nimitteleekö hän sinua lasten kuullen? Tulevatko lapset kotiin tapaamisista etävanhemman luota kummallisesa kunnossa, itkuisina ja ahdistuneina? Uhkaileeko hän sinua lasten ja/tai lasten rakkauden ja läheisyyden menetyksellä tai lapsikappauksella? Eikö hän kunnioita lasten tapaamisista tehtyjä sopimuksia tai oikeuden määräyksiä? Täyttyykö sähköpostisi ja/tai puhelimesi ajoittain haukkumaviesteistä? Epäiletkö että hän on hankkinut kotinne avaimet? Ilmaantuuko hän ovellesi äkkiarvaamatta tai odottaako hän jo kotona kun tulet töistä? Uhkaileeko hän uutta kumppaniasi?

Kaikki edellämainitut ovat merkkejä vakavasta eronjälkeisestä väkivallasta. Tutkimusten mukaan, esimerkiksi 50% väkivaltaa liiton aikana käyttäneistä miehistä jatkaa väkivaltaansa eron jälkeen. 

Naisista vastaavia tutkimuksia ei ole. Eron jälkeen väkivalta  muuttaa muotoaan henkisen väkivallan, vainon ja lasten kautta harjoitetun väkivallan suuntaan. Myös lapsesi saattavat olla sinuun suunnatun mustamaalauksen, haukkumisen ja vieraannuttamisen kohteena. 

Sinun ei tarvitse suostua uhriksi, ja sinulla on velvollisuus suojella lapsiasi henkiseltä väkivallalta ja mustamaalaukselta. 
Kerää näyttöä tapahtumista. Vahvista kotisi rajoja esimerkiksi turvalukolla, hälyttimellä ja/tai valvontakameroilla. Hanki ammattiapua, esim. terapeutti, turvallisuusneuvoja. Hanki vertaistukea. Vaadi puuttumista viranomaisilta. Vaadi perheterapiaa. Jos mikään edellämainituista ei auta, käynnistä oikeustoimet, esim. lähestymiskielto, huolto- ja tapaamiskiista.

Eron jälkeinen aika - mitkä ovat vakavan vaaran merkit?

Jos vastaat yhteenkin seuraavista kysymyksistä kyllä, olet vakavassa vaarassa eroväkivaltatilanteessa.

Ryhdy toimenpiteisiin!

1. Jatkaako hän sinun kontrolloimistasi vaikka ero on tapahtunut?

2. Käyttääkö hän yhteisiä lapsia kontrollin välineenä? - Onko lasten esimerkiksi raportoitava hänelle kaikesta mitä kotona tapahtuu?

3. Mustamaalaako hän sinua yhteisille lapsille? Käyttääkö hän sinusta halventavia nimityksiä lasten kuullen?

Rohkaiseeko hän lapsia kutsumaan sinua etu- tai sukunimellä sen sijaan että sinua kutsuttaisiin äidiksi/isäksi?

4. Rikkooko hän yksipuolisesti tekemiänne sopimuksia tai oikeuden määräyksiä?

5. Vakoileeko hän sinua, esimerkiksi tietokoneen tai puhelimen vakoiluohjelmat? 

- Seuraileeko hän sinua?

6. Ilmaantuuko hän kutsumatta kotisi edustalle tai työpaikallesi?

7. Uhkaileeko hän itsemurhalla?

8. Eikö hän näytä ymmärtävän, että olette eronneet? Eikö hän hyväksy kieltäviä vastauksia sinun puoleltasi?

9. Oletko määritellyt selkeästi, ettet halua olla yhteydessä? Eikä hän kunnioita sitä? Tuleeko yksipuolisia puheluita, tekstiviestejä, sähköposteja, pävästä ja viikosta toiseen?

Mikä on vainoa?

Kyseessä on eronjälkeinen vaino, silloin kun koet toistuvaa, sinuun kohdistuvaa, ei-toivottua käyttäytymistä, joka aiheuttaa pelkoa tai jota perustellusti voidaan pitää pelkoa aiheuttavana.

Vaino eskaloituu usein ja sillä
 on vakavia seurauksia kohteelle

Tutkimusten mukaan 50% vainoamistapauksista eskaloituu fyysiseksi väkivallaksi. Vainoon tulee puuttua ajoissa. Vainon kriminalisoimisesta on parhaillaan lakialoite käsittelyssä Suomessa. 

Tutkimusten mukaan

50 %:a kohteista kehittää PTSD -oireyhtymän(Post-Traumatic Stress Disorder)

30%:lla kohteista kehittyy oireita jotka merkittävästi rajoittavat elämää

10% kohteista harkitsee jossain vaiheessa itsemurhaa

         
          Mitä tehdä?
  • Hanki tilanteesta näyttöä - äänitä, ota valokuvia ja videonauhaa aina kun voit!

  • Mieti toimintasuunnitelma valmiiksi ja toimi sen mukaan! Myös "pahin tapaus"- skenaario, kun kaikki suunniteltu menee pieleen! Mieti, miten voit lieventää vaikutuksia jos "pahin" tapahtuu.

  • Ei-toivotut yhteydenotot: Kun ei-toivottuja yhteydenottoja on kiellon jälkeen tullut jonkin aikaa, viimeistään kahden viikon jälkeen ala toimenpiteisiin: Ole yhteydessä esimerkiksi paikalliseen sosiaali- ja kriisipäivystykseen, poliisiin, Love ry:n päivystyspuhelimeen puh.  041 7010385  tai Love ryn sähköpostiin tuki.lovery@gmail.com! Tee samoin, jos muun härinnän jälkeen henkilö ilmaantuu kutsumatta kotisi tai työpaikkasi ulkopuolelle. Muista myös, että puhelimeen ei tarvitse aina vastata. Tarkista numero ennen kuin vastaat!

  • Puhelinvakoilu: Resetoi puhelin tehdasasetuksiin.

  • Kun olet yhteydessä viranomaisiin, älä itse vähättele kokemaasi uhkaa! Usko, että olet vaarassa ja tarvitset apua.

  • Jos toinen uhkaa itsemurhalla, se ei ole sinun vikasi.

  • Älä kriminalisoi itseäsi - ei tekijäkään sitä tee. Et ole huono ihminen, jos pidät huolta itsestäsi ja omasta jaksamisestasi.