Kun mies lyö

Moni mies lyö vain kotona

Oulussa tehty tutkimus paneutuu lähisuhdeväkivallan tekijöiden taustoihin.

Noin 60 prosenttia lähisuhdeväkivaltaan sortuvista miehistä lyö, alistaa ja terrorisoi vain kotona. Muissa ihmissuhteissaan hän ei ole väkivaltainen.

Tämä ilmenee Oulun ensi- ja turvakodissa tehdystä tutkimuksesta, jossa on selvitetty lähisuhdeväkivallan tekijöiden taustoja. Tutkimuksen tiedot on koottu Mies varikolle - Apua lähisuhdeväkivaltaan -nimiseksi kirjaksi, joka on ensimmäinen suomalainen kokonaisesitys miesten väkivaltatyöstä.

Se, että monet miehet ratkovat ristiriitatilanteita tai purkavat aggressioitaan vain kotioloissa, hämmästytti aluksi myös tutkijoita. Tulokseen löytyi kuitenkin kaksi selitystä:

- Tiiviissä suhteissa myös tunne-elämän ristiriidat kärjistyvät herkimmin. Kodin seinät ovat monelle edelleen sellainen yksityisalueen raja ja suoja, jonka sisällä on sallitumpaa käyttää väkivaltaa kuin esimerkiksi työpaikalla, yksi kirjan kirjoittajista, psykiatri ja perheterapeutti Hannu Säävälä Oulusta kertoo.

Säävälän mukaan kodin ulkopuolella leimautumiseen, paheksuntaan ja syytetyksi joutumiseen liittyvät sosiaaliset kustannukset ovat niin isot, että väkivaltaa ei käytetä siellä samassa mitassa ristiriitojen ratkaisumenetelmänä.

- Onneksi muutosta on jo alkanut tapahtua, ja se näkyy rikoslainsäädännössä. Perhesuhteissa tapahtuneet väkivallanteot kuuluvat rikoslain piiriin. Lisäksi käyttöön on otettu perheen sisäinen lähestymiskielto. Se on hirveän tärkeä asia vakavissa lähisuhdeväkivaltatapauksissa, Säävälä sanoo.

"En olisi saanut lyödä"

”Menin tekemään sen, mitä minun ei koskaan pitänyt tehdä. Löin vaimoani eilen riidan päätteeksi. Oli ollut bilettämässä kaverinsa kanssa ja minä hoidin lapsia illan. Vielä aamu neljäänkään mennessä ei muijaa alkanut kuulumaan ja ulko-ovi avattiin kuudelta aamulla kaula purtuna!

Kysyin heti missä hän oli ollut ja miksi teki mulle näin ja humalainen vastaus oli:
"No ku sinulta ei saa, nii kai sitä pakko on jostain hakea"
Jotenkin se valvotun yön jälkeen oli viimeinen pisara ja iskin häntä täysillä kasvoihin. Muija lähti kävelemään ja minä jäin kotiin.

Nyt kaduttaa.
Olen pettynyt itseeni ja siihen, että en pystynyt hillitsemään itseäni paremmin.
En olisi saanut lyödä häntä.
En muutenkaan tiedä, että miten tästä jatkaa?
Maaima on romahtanut ihan kasaan ja itkettää vain koko ajan.”

-Mies-

Ohjat karkaavat käsistä

Suomalaisessa keskustelussa on Säävälän mukaan syntynyt kuva yhdenmukaisesta ja selkeästi rajautuvasta lähisuhdeväkivallasta, joka on alistavaa, nujertavaa ja terrorisoivaa. Oulun ensi- ja turvakodissa tehdyssä tutkimuksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että lähisuhdeväkivaltaa on monenlaista ja sen syyt vaihtelevat.

- Tutkimuksessa näkyy selvästi, että ensi- ja turvakodissa on iso joukko asiakkaita, joilla ei ole kyse vakavasta väkivallasta vaan enemmän kriisitilanteissa tapahtuvasta ylilyönnistä. Miehellä karkaavat ohjat käsistä, Säävälä selvittää.

Väkivallan vakavuuden arviointi on tärkeää, koska sopivien ehkäisytoimien sekä miehen ja perheen auttamismenetelmien valinta riippuu muun muassa väkivallan vakavuudesta.

Esimerkiksi vuonna 2003 Oulun ensi- ja turvakotiin itse hakeutuneista miehistä suurella enemmistöllä väkivalta oli lievää. Kuitenkin runsas puolet ensi- ja turvakodin asiakkaista joutui alistavan ja tuhoisan väkivallan kohteeksi.

Miesten väkivaltatyötä tehty jo pitkään

- Perhe- tai lähisuhdeväkivalta voidaan määritellä esimerkiksi väkivallaksi, jota tekee puoliso, vanhempi, lapsi tai joku muu sukulainen.

- Nykyarvion mukaan 1-4 prosentissa parisuhteissa on vakavaa eli alistavaa ja nujertavaa väkivaltaa, jota voidaan kutsua lähisuhdeterroriksi.

- Suuri osa lähisuhdeväkivallan tekijöistä on miehiä. Esimerkiksi Oulun ensi- ja turvakotiasiakkaista 95 prosenttia on naisia ja lapsia, jotka ovat joutuneet lähtemään väkivaltaa kotoaan pakoon.

- Apua lähisuhdeväkivaltaan saa mm. turvakodeista. Ne ovat avoinna perhe- ja lähisuhdeväkivallan kaikille osapuolille: naisille, lapsille ja miehille.

- Suomessa on työskennelty yli kymmenen vuotta lähisuhdeväkivaltaa tehneiden miesten ja heidän perheidensä auttamiseksi. Tuona aikana miesten väkivaltatyö on kehittynyt omaksi erityisosaamista vaativaksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueeksi.

- Lievän ja vakavan väkivallan suurimpia eroja meidän työmme kannalta on se, että vakavaa lähiterroria tekevien miesten joukossa on hirveän paljon sellaisia, jotka eivät suostu minkäänlaiseen yhteistyöhön. Se on surullista ja traagista ja tarkoittaa sitä, että psykoterapeuttiset keinot eivät usein saa lähisuhdeterroria loppumaan. Siihen voivat puuttua vain poliisi ja oikeuslaitos, Säävälä selvittää.

"Vastapuolen ei pidä koskaan hyväksyä toisen väkivaltaa eikä ottaa syytä itsensä kannettavaksi"

”Perheessämme oli ongelmana äkkipikaisuuteni ja väkivaltaisuuteni. Minulla oli koko ajan äärettömän paha olla jokaisesta tukistamisesta, lyönnistä, nimittelystä. Kuitenkaan se ei auta vaikka olisi kuinka paha olla ja pyytäisi anteeksi.

Ainoastaan asian myöntäminen ja käsitteleminen tuo avun tilanteeseen. En minä inhonnut vaimoani vaan rakastin ja rakastan edelleen. Olin myös itse kokenut väkivaltaa omassa lapsuuden kodissani. Väkivallan kierre katkeaa ainoastaan selvittämällä asiat. Minulle apuna oli vaimoni, joka rakasti minua niin paljon että auttoi minua, vaikka kuinka hermostuin ja huusin ja pelkäsin jääväni kiinni. Pelkäsin koko ajan, että kun asia paljastuu niin minut hylkää vaimoni, hänen sukulaisensa ym. Asian käsittely oli todellista tuskaa, mutta se kannatti.

En ole muuttunut mitenkään täydelliseksi, Mutta muutos on alkanut ja sen pitää jatkua. Sen sanon kaikille väkivaltaisille miehille/naisille, että tekemisistään pitää ottaa vastuu, myöntää tekonsa ja sitä kautta muuttua. Toisen osapuolen pitää myös muistaa, että myös lyöjä kärsii ja on uhri. Mutta vastapuolen ei pidä koskaan hyväksyä toisen väkivaltaa eikä ottaa syytä itsensä kannettavaksi. Hiljaisuus ja asioiden selvittämättömyys tappaa rakkauden ja tuhoaa perheen onnen, lapsien sisimmän, kaikkien itsetunnon. Uskaltakaa olla avoimia ja hakekaa apua. Meille avuksi tuli appivanhemmat, jotka toimivat apuna koko raskaan kriisin ajan. Ja ystävyys ja rakkaus parani kaikkien kesken. On ihanaa nähdä pienen lapsen ottavan isää kaulasta kiinni ja sanovan kirkkain ei enää niin pelokkain silmin: Isä sä oot maailman paras isi. En ole maailman paras isi enkä mies. Mutta nyt kun tiedän millainen olen, haluan muuttua. Sinä joka koet väkivaltaa, auta ystävääsi/puolisoasi/lastasi ja hae apua, jotta saat viereesi sen ihmisen johon kerran luotit ja jota kerran rakastit”

-Mies,Isä-

Lapsuuden peruja

Mikä sitten saa miehen nostamaan nyrkkinsä? Säävälän mukaan lähisuhdeväkivaltaan sortuvat miehet ovat monenkirjava joukko monine elämäntarinoineen. Pääpiirteittäin kerrottuna väkivallassa on kuitenkin enimmäkseen kyse vallankäytöstä ja yrityksestä hallita uhria tai siitä, että mies on nähnyt ehkä jo lapsuudenkodissaan isänsä käyttävän väkivaltaa.

-Väkivalta voi olla myös masennuksen seurausta. Miehen masennuksen tyypillisiä oireita ovat ärtyneisyys ja aggressiivisuus. Esimerkiksi Oulun ensi- ja turvakodin asiakaskunnasta kolmasosa on masentuneita, Säävälä toteaa.

Masennuksen syy voi löytyä kaukaa lapsuudesta tai se voi johtua yllättävästä elämänkriisistä, esimerkiksi työttömyydestä, fyysisistä ongelmista tai parisuhteen ristiriidoista.

Oulun ensi- ja turvakodissa tehtyyn tutkimukseen on kerätty aineistoa vuodesta 2003 alkaen. Suomessa ei ole vastaavanlaista tutkimusta tehty aiemmin.

Mies varikolle - Apua lähisuhdeväkivaltaan -kirjan kirjoittajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja tutkijoita, jotka ovat tehneet ja kehittäneet pitkään miesten väkivaltatyötä Oulun ensi- ja turvakodissa sekä Ensi- ja turvakotien liitossa.

(MTV3-STT)

>Mistä apua?

Oletko kohdellut läheisiäsi väkivaltaisesti? Oletko aiheuttanut uhkaavan ilmapiirin ja pelottanut puolisoasi, lapsiasi tai muita läheisiäsi?

Voit tehdä asialle jotain. Aloita ottamalla yhteyttä apua tarjoaviin ammattilaisiin. He tarjoavat tukea sekä miehille että naisille.

>Lyömätön linja – Apua väkivaltaisille miehille

− Meidän työtämme on tutkia, miksi joku ihminen jossakin tilanteessa käyttäytyy väkivaltaisesti. Mitä henkilö ajatteli sekuntia ennen tekemistä? Mitkä tunteet ajavat siihen? Mitkä tunteet ajavat siihen tilanteeseen, mitä ei kestä? Taustalla on usein haavoittavia kokemuksia menneisyydessä.

− Musta-valkoinen ajattelumalli ei sovi traumaviitekehykseen. Kaikella on aina taustansa ja syynsä. Joka tapauksessa väkivalta on aina rikos ja sillä on seuraamuksia.

− Työtä ei tehdä siksi, että parisuhde pelastuisi, vaikka usein käy niin että mies haluaa pelastaa parisuhteensa. Teemme työtä miehen kanssa, jotta vaikeat tilanteet voisi ratkaista ilman väkivaltaa. Miehen pitää kokea riittävänsä sellaisena kuin hän on. Sen jälkeen, kun mies tulee toimeen itsensä kanssa, voidaan käsitellä parisuhteen ongelmia.

>Väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestä voi päästä irti

Jussi-työn tavoitteena on tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja, sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa.

>Epämääräisessäkin pahanolon tunteessa asiakasta ohjaava sivusto

Valtakunnallisesta kriisipuhelimesta kriisiapua

Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat sekä kriisityöntekijät että koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa päivystävät vastaajat 22 eri paikkakunnalla ympäri Suomea.

Puhelimella voi lähestyä auttajaa myös nimettömänä. Puhelinauttamisen tavoitteena on helpottaa asiakkaan henkistä hätää tarjoamalla hänelle mahdollisuuden puhua yllättävästä tapahtumasta tai vaikeasta elämäntilanteesta sallivassa ja tukevassa ilmapiirissä.

Puhelinnumero 01019 5202

Puhelimen aukioloajat

ma– pe 9.00– 06.00

la 15.00– 06.00

su 15.00– 22.00

Kuvat: Marjo Sormunen

Lähteet:

http://www.jussityo.fi/

https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=1

http://www.apua.info/Kategoriat.aspx?classID=94e1cc64-c699-4d3c-9838-73a826dede5d

http://www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas/2005_4/11.htm

http://www.vakivalta-apua.fi/index.shtml