Lähisuhdeväkivalta homo- ja lesbosuhteissa
Myös seksuaalivähemmistöjen keskuudessa esiintyy perheväkivaltaa,
seksuaalista häirintää, hyväksikäyttöä ja raiskauksia. Väkivallasta
saman sukupuolen suhteissa on kuitenkin vielä vaikeampi puhua kuin perheväkivallasta heterosuhteissa.
Yhdysvaltalainen tohtori Lori Girshick on tutkinut naisten välistä seksuaalista väkivaltaa kirjassaan Woman to Woman Sexual Violence: Does She Call It Rape? Girshick luennoi hiljattain Suomessa. Tutkimustaan varten hän haastatteli 70:ää naista, joista monet kertoivat kokemuksistaan ensimmäistä kertaa. "Oli tärkeää, että he ymmärsivät, että muillekin tapahtuu tällaista. Kulttuurissamme on hyvin vaikea hyväksyä sitä, että naiset voivat olla seksuaalisesti väkivaltaisia", Girshick sanoo.
Väkivallan kokemuksilla taipumus kasautua
Kaikilla Girshickin haastattelemilla naisilla oli kokemuksia toisen
naisen tekemästä seksuaalisesta väkivallasta. Kaksi kolmannesta
naisista oli aiemminkin joutunut seksuaalisen väkivallan, usein
insestin, kohteeksi. Suurimmalla osalla aikaisempi pahoinpitelijä oli
miespuolinen, mutta joillakin oli esimerkiksi insestikokemuksia
naispuolisten perheenjäsenien taholta.
"Miesten kohdalla on harvinaista, että he joutuvat hyväksikäytön uhreiksi läpi elämänsä, mutta naisille tämä on tavallista", Girshick toteaa. Hänen mukaansa väkivaltaa kokeneet ovat alttiita joutumaan uudelleen samanlaiseen tilanteeseen, etenkin jos he eivät saa apua kokemuksensa käsittelyyn. Girshickin tutkimus paljasti, että väkivalta- tai ahdistelutilanteet saattoivat perhepiirin ohella tapahtua työpaikoilla tai treffeillä. Usein ahdistelija oli haastateltavan tuttava.
Tabun rikkominen saattaa ruokkia ennakkoluuloja
Girshick toimii saman sukupuolen perheväkivaltaan liittyvien asioiden
kouluttajana ja konsulttina. "Ajattelu, jonka mukaan miehet ovat
pahantekijöitä ja naiset uhreja, on juurtunut syvälle", Girshick
sanoo. Hänen mielestä tulisikin puhua vain hyväksikäyttävistä ihmisistä. "Vähemmistöjen väkivallasta on vaikea puhua, sillä en halua antaa työkaluja ennakkoluuloisille ihmisille, jotka voivat perustella sillä vaikkapa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kieltämistä."Samalla Girshick kuitenkin kokee tärkeäksi aiheeseen liittyvien tabujen rikkomisen, jotta apua olisi saatavilla sitä tarvitseville.
Vähemmistöt ahdingossa Yhdysvalloissa
Samaan sukupuoleen kohdistuvasta perhe- ja seksuaalisesta
väkivallasta puhuttaessa luvut ovat häviävän pieniä verrattuna
heteroihin. Girshickin mielestä luvuilla ei kuitenkaan ole yksilön
kannalta merkitystä. "Vaikka apua tarvitsevia olisi vain pari, kolme,
ovat hekin silti oikeutettuja saamaan sitä."
Yhdysvalloissa seksuaalivähemmistöjen on vaikea saada ylipäätään
laillista tai poliisin apua järjestelmän homofobisuuden vuoksi. "Jos
ei voi kertoa olevansa homoseksuaali, miten voisi kertoa partnerinsa
väkivallasta?" Homot tai naisten pahoinpitelemät heteromiehet eivät voi hakea apua edes naisille tarkoitetuista kriisipuhelimista, turvakodeista tai tukiryhmistä. "Miehille kynnys avun hakemiseen on korkeampi, sillä he saattavat kokea, että heidän maskuliinisuutensa kyseenalaistuu", Girshick sanoo.
Suomessa asia vielä tutkimatta
Suomessa aiheeseen perehtyneitä kouluttajia tai asiantuntijoita ei toistaiseksi ole eikä aihepiiriä ole tutkittu. Girshickin luentoa
Helsingissä seurasi kuitenkin useampi neuvonta- ja tukipuhelin
Naisten Linjan päivystäjä. "Naisten linjalle voivat soittaa kaikki väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt riippumatta siitä, minkälaisen tai kenen tekemän väkivallan kohteeksi he ovat joutuneet", vakuuttaa Naisten Linjan projektipäällikkö Pirjo Pehkonen. "Peruskysymykset ovat kuitenkin samat kuin miehen naiseen kohdistamassa parisuhdeväkivallassa, eli kysymyksessä on väkivalta vallan ja kontrollin välineenä", Pehkonen toteaa.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminnanjohtajan Pirkko Turusen
mukaan Tukinaisessa saman sukupuolen seksuaalinen väkivalta nousee esiin silloin tällöin. "Meillä asia on huomattu ja siihen törmätään aika ajoin." Tukinaisessa hoito suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti. "Kaikki saavat palveluja, emmekä erottele ketään seksuaalisen suuntautumisen takia. Ennakkoluulojen pelossa ei siis tarvitse jättäytyä avun ulkopuolelle."
Artikkeli on julkaistu Vihreä Lanka -lehdessä (www.vihrealanka.fi) 44/2005.
Heta Muurinen
Oletko kohdellut läheisiäsi väkivaltaisesti? Oletko aiheuttanut uhkaavan ilmapiirin ja pelottanut puolisoasi, lapsiasi tai muita läheisiäsi?
Voit tehdä asialle jotain. Aloita ottamalla yhteyttä apua tarjoaviin ammattilaisiin. He tarjoavat tukea sekä miehille että naisille.
Väkivalta-apua palvelu on psykoterapeuttisesti suuntautunut auttamismuoto omista väkivaltaisista toimintatavoista kärsiville. Erityisinä kohderyhminä palvelulla ovat naiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, jotka ovat toistaiseksi jääneet ammatillisen avun ulkopuolelle.
Työskentely väkivaltaongelman parissa on yksilötyöskentelyä eli se tapahtuu asiakkaan ja työntekijän kesken. Työskentelyssä lähdetään selvittämään väkivaltaisten tapahtumakulkujen etenemistä, omien toimintatapojen taustalla vaikuttavia syitä sekä mahdollisuutta löytää itselle uudenlaisia tapoja tulla toimeen vaikeissa tilanteissa.
Käyttämäämme sloganiimme, "yksityisesti, ammatillisesti, luottamuksella", tiivistyy paljon olennaista palvelumme luonteesta.
Halutessasi voit varata ajan maksuttomaan tutustumiskäyntiin.
Palvelun tuottavat sosiaali- ja terveysalan organisaatiot | © AVEC-verkosto | info@apua.info
Jussi-työn tavoitteena on tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja, sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa.
Demeter – Avaimet naisen väkivaltaisuuteen, auttava puhelin väkivaltaisille naisille
(09) 756 22260 (ti – to klo 16 – 18)
Valtakunnallisesta kriisipuhelimesta kriisiapua
Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat sekä kriisityöntekijät että koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa päivystävät vastaajat 22 eri paikkakunnalla ympäri Suomea.
Puhelimella voi lähestyä auttajaa myös nimettömänä. Puhelinauttamisen tavoitteena on helpottaa asiakkaan henkistä hätää tarjoamalla hänelle mahdollisuuden puhua yllättävästä tapahtumasta tai vaikeasta elämäntilanteesta sallivassa ja tukevassa ilmapiirissä.
Puhelinnumero 01019 5202
Puhelimen aukioloajat
ma– pe 9.00– 06.00
la 15.00– 06.00
su 15.00– 22.00
− Meidän työtämme on tutkia, miksi joku ihminen jossakin tilanteessa käyttäytyy väkivaltaisesti. Mitä henkilö ajatteli sekuntia ennen tekemistä? Mitkä tunteet ajavat siihen? Mitkä tunteet ajavat siihen tilanteeseen, mitä ei kestä? Taustalla on usein haavoittavia kokemuksia menneisyydessä.
− Musta-valkoinen ajattelumalli ei sovi traumaviitekehykseen. Kaikella on aina taustansa ja syynsä. Joka tapauksessa väkivalta on aina rikos ja sillä on seuraamuksia.
− Työtä ei tehdä siksi, että parisuhde pelastuisi, vaikka usein käy niin että mies haluaa pelastaa parisuhteensa. Teemme työtä miehen kanssa, jotta vaikeat tilanteet voisi ratkaista ilman väkivaltaa. Miehen pitää kokea riittävänsä sellaisena kuin hän on. Sen jälkeen, kun mies tulee toimeen itsensä kanssa, voidaan käsitellä parisuhteen ongelmia.
Kuvat: Marjo Sormunen
Lähteet:
http://www.jussityo.fi/
https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=1
http://www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas/2005_4/11.htm
http://www.vakivalta-apua.fi/index.shtml
http://www.nuleksen.net/etc/etcfiles/Documents/Pirttihirmu.txt
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=1748019 |
