Kun nainen lyö

”En tiedä onko kyseessä varsinaisesti perheväkivalta, mutta äsken mieheni kanssa vitsaillessa hän ei lopettanut härskejä vitsejään ennen kuin läimäisin. En edes ajatellut sitä mitenkään pahana asiana, mutta kun hän alkoi tästä mököttää ja kysellä että miksi aina lyön. Voiko nainenkin "hakata" miestään? Itse kyllä ajattelen vain läimäisseeni "vitsinä" kun hänen härskit jutut menivät liian pitkälle... Olenko nyt sairas?”

-Nainen-

Miesten joutumista parisuhdeväkivallan uhreiksi ei tulisi vähätellä

Puhuttaessa parisuhdeväkivallasta, fokus on tavallisesti naisissa, jotka ovat joutuneet puolisoidensa tai seurustelukumppaniensa pahoinpitelemäksi. Toisaalta myös naiset vahingoittavat kumppaneitaan ihan samalla tavoin.  

Naiset tekevät nykyään käytännössä katsoen kaikkea mitä miehetkin – he työskentelevät lääkäreinä, juristeina ja raketti-insinööreinä; helikopterilentäjinä taisteluissa; ratsastajina laukkakilpailuissa. Ja fyysisesti pahoinpitelevät puolisoitaan ja kumppaneitaan. 

Itse asiassa, kun tarkastellaan parisuhteita, joissa vain toinen osapuoli on väkivaltainen, niin naiset ovat usein näitä väkivaltaisia.

Nämä tiedot lähisuhdeväkivallasta ovat peräisin Centers for Disease Control and Prevention (CDC) -tutkijoilta. Tutkimuksen johtaja oli Daniel Whitaker (Ph.D.), käyttäytymistieteilijä ja tutkimusryhmän vetäjäNational Center for Injury Prevention and Control (joka on osa CDC:tä) -tutkimusyksiköstä. Tulokset julkaistiin toukokuussa Journal of Public Health -tiedejournaalissa.

Joan Arehart-Treichel

Hänellä oli varmaan syynsä

”Ongelma vain on ettei kukaan usko että nainen on väkivaltainen, ja se yksikin lyönti mieheltä on sitten keppihevonen jolla hän saa koko sosiaalitantta-armeijan puolelleen. Se oli virhe puoleltani, tunnustan, enkä olisi ikinä saanut lyödä – eikä se että hän oli juuri lyönyt minua mitenkään oikeuta sitä – mutta samalla on tuskastuttavaa miten ympäristö reagoi naisen väkivaltaan puolustaen “hänellä oli varmaan hyvät syynsä” kun taas miehen lyömistä heti halveksitaan, “eivätkö sanat riittäneet”?.”

-Mies-

Nainen hakkaa, mutta siitä ei puhuta

"Lähisuhdeväkivallan kasvot ovat yhä miehen kasvot, ja naiset ovat uhreja. Niin se on haluttu nähdä. Se ei kuitenkaan ole totta. On paljon omasta väkivaltaisuudestaan kärsiviä naisia", psykologi Hannele Törrönen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Naisten väkivalta kohdistuu yleensä puolisoon, seurustelukumppaniin tai lapsiin. Se voi olla henkistä väkivaltaa eli mitätöintiä, alistamista ja toisen olemassaolon ja persoonan täydellistä mitätöintiä. Joskus väkivaltaisuus ilmenee kontrollinhaluna ja mustasukkaisuutena. Usein väkivaltaiset naiset lyövät ja repivät miehiään. Lapset kohtaavat esimerkiksi mitätöintiä, alistamista, kurittamista ja lyömistä.

Mitä tehdä kun ei jaksa olla enää äiti?

”Olen täysin kyllästynyt äidin rooliin ja äitinä oloon. En jaksa innostua lapsien touhuista enkä tekemisistä. Tunnen oloni väsyneeksi ja voimattomaksi. Kotona ollaan vaan jotta saadaan ruuat tehtyä, pyykit pestyä, lapset hoidettua ja kaikki muu siihen lisäksi. Olen täysin kyllästynyt elämääni enkä jaksa sitä enää. Olen hakenut apua neuvolan kautta kolmelta eri asiantuntijalta, yksityiseltä puolen ja tulos on plus miinus nolla. Ei mitään. 
Tässä istun ja inhoan elämääni, lapsiani ja kaikkea. Mietin usein kuolemaa ja sitä olisiko se ratkaisu? Olen sydänjuuriani myöten sitä mieltä että lapseni eivät ole enää onnellisia kanssani ja että heidän olisi paljon parempi jossain muualla. Suutun herkästi ja saatan jopa lyödä kun ärsytyskynnys menee kipurajan yli. huudan päivittäin ja käsken lapsia jättämään minut rauhaan. En vaan jaksa olla koko aikaa saatavilla, passaamassa, olemassa. 

Ajattelen usein että jos saisin palata ajassa takaisin päin. En tekisi lapsia ollenkaan...en halua tällaista elämää. Olen niin väsynyt eikä minulla ole minua enää. Minä olen vain jotain joka suorittaa päivän tehtävät ja toivoo pääsevänsä pian takaisin nukkumaan...ja toivon yön vain kestävän ja kestävän...aamut tulee liian nopeasti. Ja päivät ovat yhtä raadantaa...minulla ei ole mitään omaa. 

Mies on väsynyt tähän ja minä siihen. tämä on raskasta meille kaikille mutta en jaksa enää pyydystää itselleni apua. Masennusta tämä voi olla mutta minut on jätetty täysin yksin hakemastani avusta huolimatta.”

-Äiti-

Paha olo kohdistuu siihen, joka rikkoo illuusion kontrollista

Väkivalta ei ole naiselle elämäntyylivalinta, Hannele Törrönen sanoo, vaan sen aiheuttaa suuri sisäinen ahdinko. "Naisen sisäinen maailma on epäjärjestyksessä. Sieltä löytyy kaaos ja usein suuria menetyksiä. Moni on itsekin kokenut väkivaltaa."

"Eräs nainen huomasi, että hänen elämässään oli ollut vain yksi ihminen, joka ei ollut väkivaltainen tai juoppo. Sellaisissa oloissa kasvaneen ihmisen sisällä on valtava turvattomuus."

Aggressiivisuus voi olla keino hallita tunteita Se näkyy esimerkiksi sairaalloisena mustasukkaisuutena.

"Nainen kokee tulevansa hylätyksi ja nöyryytetyksi ja pelkää hajoavansa, jos mies vaikka vain katsoo toista naista. Tunne on niin sietämätön, että se purkautuu väkivaltana."

Kasvatus vaikuttaa

Kiltiksi kasvatetun tytön tapa selvitä maailmassa voi olla asioiden hallitseminen ja kontrolli, Törrönen kuvaa. Lasten kanssa asiat eivät mene aina niin kuin itse toivoo, ja käsitys elämän hallinnasta murenee.

"Paha olo kohdistuu siihen, joka rikkoo illuusion kontrollista, eli lapseen. Kuormittavassa elämäntilanteessa mielen hauras tasapaino voi murtua. Väkivalta voi silloin olla viimeinen keino hallita elämää. Se estää hajoamasta."

"Äidit ovat itsekin tajunneet, että heidän ongelmansa eivät johdu väsymyksestä, eivätkä ne ratkea levolla. He miettivät oikeasti, että 'mikä minua riivaa, kun olen tällainen."

”Käyttäydyin kuin häntä ei olisi olemassakaan"

”Tyttäreni on nyt 6-vuotias. Läpsin ja retuutin joitakin kertoja hänen ollessaan n. 2-4 v. Tätä paljon pelottavampaa lapselle oli varmaankin kylmä raivo mitä joskus tunsin häntä kohtaan, käyttäydyin kuin häntä ei olisi olemassakaan. 
Silloin olin ainut aikuinen ja aika masentunutkin, minkä ikäväkseni olen tajunnut vasta jälkeenpäin.
Vieläkin ajattelen tuota aikaa melkein päivittäin enkä pysty koskaan antamaan anteeksi itselleni omaa paskamaisuuttani. Neuvo: hae apua HETI.”

-Äiti-

Naisten väkivaltaisuuteen on vaikea saada apua 

Ensi- ja turvakotien liiton kokemuksen mukaan kuka tahansa perheessä voi olla väkivaltainen. Ajatus naisesta puolisonsa tai omien lapsiensa pahoinpitelijänä on vastoin käsitystä lempeästä ja hoivaavasta äidistä. Tutkimukset ja tilastot kertovat kuitenkin muuta: poliisin tietoon tulleista lähisuhteissa tapahtuneista törkeistä pahoinpitelyistä vajaa puolet on naisten tekemiä.

 - Naisten tekemä väkivalta jää kuitenkin helposti perheen salaisuudeksi, sillä mies häpeää uhrina olemista ja lapsi ei halua puhu äitiään vastaan. Miehet eivät tee rikosilmoitusta naisten tekemästä väkivallasta. He eivät myös halua kertoa asiasta sosiaalityöntekijöiden tapaamisissa, koska pelkäävät sen vaikeuttavan huoltajuuteen liittyviä järjestelyjä. Miehet avaavat suunsa vasta sitten, kun huoli lasten selviytymisestä käy ylivoimiseksi, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo.
 - Osa miehistä kestää naisen väkivaltaa loputtomiin. Toisaalta tilanne voi kehittyä parisuhdekysymykseksi, jossa kumpikin osapuoli käyttää väkivaltaa. Tällöin pelkona on, että naisen väkivaltaisuus jää loppujen lopuksi huomaamatta, sanoo miestyön kehittämispäällikkö Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien liitosta. 

"Löin miestäni ja hän löikin takaisin"

”Mistään kovista otteista ei ollut kyse, mutta silti sapettaa. Olen aina ollut sitä mieltä, ettei lyödä saa ja jos toinen lyö, saa lyödä takaisin. Nyt kun erehdyin kiukuspäissäni lyömään ja mies löi takaisin, iskikin kauhean huono olo. Mitä jos se lyö minua joskus vaikken löisikään häntä ensin? Eihän mies saa lyödä naista? Eihän? 

Kun mies löi minua takaisin löin häntä vielä uudestaan. Sen jälkeen hän tuli ja piteli minua kiinni leuasta ja käsivarresta ja karjui että minun kimppuuni ei käydä.
Syynä tähän kaikkeen on huonosti toimiva puheyhteys ja se että mies ei mielestäni ota minua tarpeeksi huomioon. Onko kenellekään muulle käynyt näin? Oletteko jatkossa pystyneet hillitsemään itsenne, vai onko väkivaltaan turvautumisesta jäänyt tapa? Nyt alkoi pelottaa että kaikki kaatuu tähän.”

-Apua!-

Viranomaistoimien pelko avun hakemisen esteenä

Ensi- ja turvakotien liittoon on aika ajoin tullut yhteydenottoja väkivaltaisilta naisilta, jotka ovat jääneet vaille nykyisen palvelujärjestelmän apua. 
- Naisten aggressio ei ole siis mikään tuntematon asia, mutta väkivallan nimeäminen väkivallaksi ja tietoinen työskentely naisten väkivallan kanssa on ollut puutteellista, Karinsalo sanoo.
Vuonna 2004 käynnistettiin Vaiettu naiseus” –projekti, jonka tarkoituksena on oppia tunnistamaan, nimeämään ja hoitamaan naisten väkivaltaa. Viisivuotisen hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Apua ovat hakeneet 20- 50-vuotiaat naiset. Yhteistä heille on se, että heidän väkivaltaisuutensa on kohdistunut omaan puolisoon tai miesystävään. Ennakko-oletus oli, että nimenomaan äidit olisivat suurin asiakasryhmämme. Onko naisten vaikea hakea apua äitinä väkivaltaan, koska lasten huostaanotto tai lasten huoltajuuden evääminen pelottaa?
Perheväkivalta koskettaa aina kaikkia osapuolia ja on tärkeää, että väkivallan kohteen lisäksi tarjotaan apua myös väkivallan tekijälle ja esimerkiksi väkivallan todistajiksi joutuville lapsille. Väkivalta perheessä vaikuttaa aina myös lasten elämään, vaikka he eivät itse olisi suoraan väkivallan kohteena.

(Lisätietoja: Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo, puh. 0400 291 785, kehittämispäällikkö Jussi Pulli, puh. (09) 6129 3751 tai tiedottaja Mikko Savelainen, puh. 040 5877 278.)

"Tilanne karkasi käsistä"

”Eihän siihen ole mitään oikeutettua syytä miksi löin. hermot meni hänen vänkäämiseen, mutta se ei silti ollut oikein. Meillä on muutenkin lapseni kanssa ongelmia, tai ei lapsella vaan minulla. Olen käynyt (ennen tätä lyömistä) puhumassa perhekriisi keskuksessa mutta siellä sanottiin että he eivät voi vastata kysymyksiin, he vain kuuntelevat. Puhuin neuvolassa, mutta täti vain pällisteli ja lässytti.. ei sitä oikeaa apua sieltäkään. Nyt tilanne karkasi käsistä. Löin lasta mahaan.. ei tullut jälkeä, mutta löin silti lujaa. Haluan saada apua, miksi sitä on niin vaikea saada?”

-Eksynyt-

Vaiettu naiseus

Ymmärrys naisten väkivaltaisuudesta on pirstaleista, Törrönen huomauttaa. Vielä ei voida varmasti sanoa, miten yleistä se on tai minkälaiset naiset turvautuvat väkivaltaan. Sitä ei voi päätellä iästä, koulutustasosta tai sosioekonomisesta asemasta. Vaiettu naiseus -hankkeeseen hakeutui koulutettuja, keski-ikäisiä naisia, jotka olivat lyöneet miehiään. Sitten mukaan alkoi tulla kolmikymppisiä pienten lasten äitejä, joiden väkivallan kohteita ovat omat lapset.

Kolmas ryhmä ovat nuoret, päihdeongelmaiset naiset, jotka olivat käyneet ulkopuolisten kimppuun.

Naisia yhdistää lähinnä se, että heidät oli torjuttu, kun he olivat yrittäneet kertoa väkivaltaisuudestaan.

"Nämä naiset ovat pelänneet itseään ja olleet hädissään, mitä he tekevät seuraavaksi. Ei heitä lohduta, jos sanotaan, että kaikkihan me joskus suututaan."

"Naisia on helpottanut tieto, että joillekin vihan hallinta on vaikeaa ja joskus ylivoimaista." 

"Mies katsoi vierestä ja huusi minulle"

”Lapsi kiukutellessaan potkaisi ja potkaisin takaisin. Häntä sattui ja kovaa. Nyt pelkään että teen joskus vielä jotain pahempaa.
Lähdin ulos ja ajattelin jo juosta terveyskeskukseen hakemaan apua mutten jaksanut kävellä sinne asti.
Mies katsoi vierestä ja huusi minulle, tilanne oli aivan kaoottinen. Mutta tiedän ettei mies osaa minua auttaa. Emme saa puhuttua pienemmistäkään asioista. Hän ei osannut sanoa mitään, mutta minua vaivaa. On pakko saada apua, pieni lapseni tarvitsisi paremman, turvallisen äidin.
Mistä voin hakea apua? Joudunko luopumaan lapsestani?”

-Pelottaa!!-

Hoivaajan väkivaltaisuus pelottaa

Naisten väkivaltaisuutta ei ole haluttu nähdä, koska se koetaan niin pelottavaksi asiaksi, Hannele Törrönen sanoo.

"Siinä liikutaan ihmisen olemassaolon ytimessä. Ihmisen ja laajemmin koko ihmiskunnan selviäminen on edellyttänyt sitä, että uuden ihmisen ensimmäinen hoitaja ei ole aggressiivinen. Jos se ihminen onkin väkivaltainen, se on sietämättömän uhkaava ajatus."

"Naisten käsissä ovat edelleen yhteiskunnan heikoimmista heikoimmat eli lapset, vanhukset ja sairaat. Siksi meidän on vaikea liittää hoivaajaan ajatus väkivallasta."

Naisjärjestöt älähtivät, kun Ensi- ja turvakotien liitto sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen naisten väkivallan tutkimiseen. Niiden mukaan varoja pitäisi kohdistaa väkivaltaisiin miehiin.

"Naiset halutaan nähdä mieluummin vääryyden kohteina kuin sen tekijöinä. Sanotaan, että nainen oli niin väsynyt tai että nainen oli itse kestänyt väkivaltaa kauan ja lopulta turvautui siihen itsekin."

Miesten ja naisten väkivaltaisuutta käsitellään usein eri lailla, Törrönen sanoo.

Jos mies on väkivaltainen, sanotaan, että miehen pitää ottaa vastuu teostaan ja muuttaa käytöstään.

Kun puhutaan naisen tekemästä väkivallasta, huomio kohdistuukin syihin, ei tekoon.

MITÄ TIEDETÄÄN?

Vähän tutkittu väkivallan laji

- Ensimmäiset turvakodit perustettiin Suomeen 30 vuotta sitten.

- Sitä ennen perheväkivaltaa pidettiin vain perheen sisäisenä asiana.

- Lasten pahoinpitelyyn havahduttiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.

- Lasten seksuaaliseen hyväksikäytöstä alettiin puhua 1980-luvulla.

- Vaikeinta oli nähdä vauvojen pahoinpitely. Siihen herättiin 1990-luvulla.

- Münchhausenin oireyhtymän 1977 kuvannutta lastenlääkäriä Row Meadowia pidettiin hulluna. Nyt tiedetään, että jotkut äidit aiheuttavat tahallaan lapsilleen vakavia vammoja.

- Naisten väkivaltaisuutta on tutkittu Suomessa ja muualla vasta vähän.

MITEN YLEISTÄ?

Törkeistä pahoinpitelyistä lähes puolet

- Poliisin tilastojen mukaan perheväkivallan tekijöistä on naisia 10 prosenttia ja miehiä 90 prosenttia.

- Törkeistä pahoinpitelyistä lähisuhteissa naiset tekevät 40 prosenttia.

- Vuonna 2006 kaikista pahoinpitelyrikoksista syylliseksi epäillyistä naisia oli 14 prosenttia.

- Joka kuudes tai seitsemäs nuori mies on joutunut naispuolisonsa tai tyttöystävänsä väkivallan kohteeksi.

- Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskuksen asiakkaista joka kymmenes on joutunut puolisonsa väkivallan kohteeksi.

- Äidit kurittavat lapsiaan yhtä lailla tai jopa enemmän kuin isät.  

Mitä me naiset sitten voimme tehdä parantaaksemme tapojamme?

Miten tiedostamattoman vallankäytön voi havaita?

- Voi kysyä mieheltä, millaisissa tilanteissa minun kanssani on vaikea olla, Törrönen neuvoo.

- Olen hyötynyt hirveästi kritiikistä, jota miestuttavat ovat minulle antaneet. Sen kuuleminen ei ole ollut kivaa, mutta olen huomannut heidän olevan oikeassa.

Törrönen kehottaa myös tarkastelemaan asioita, jotka arjessa ottavat aivoon, sillä juuri niihin nainen valtaansa kohdistaa.

- Ennen raivostuin siitä, että meidän pojat löhösivät paljon sohvalla. Pohdin, mikä siinä on niin ärsyttävää, kunnes huomasin, etten itse osannut loikoilla. Olinkin kateellinen.

 Kun raivon syy selvisi, ei tarvinnut enää motkottaa löhöäjille. Ei se heidän syynsä ollut, ettei äiti osannut rentoutua. Nykyään Törrösen työtietokoneen näytönsäästäjässä

lukeekin: Lepää, hullu, lepää!

Samaa psykologi suosittelee muillekin.

- Elämä on paljon helpompaa, kun opimme suhtautumaan kodin hulluuksiin huumorilla ja joustamaan suunnitelmissa ja säännöissä.

Törrösen tarkoitus ei ole julistaa miehiä pulmusiksi ja naisia pirttihirmuiksi. Jos mies ei ole lainkaan oma-aloitteinen, nainen joutuu tahtomattaankin potkimaan häntä yhteistyöhön. Mutta ratkaisu ei ole määräileminen vaan keskusteleminen. Törrönen kehottaa luomaan kotiin säännöt - yhdessä.

- On tehtävä sopimus siitä, miten kotona ollaan, sekä tarkasteltava, millaisia sopimuksia tehdään ja miksi. Voi tehdä erilaisia kokeiluja ja katsoa, mikä parhaiten sopii.

 Paljastetaan korttimme ja käytetään valtaa avoimesti, keskustellen.

Mistä apua?

Demeter – Avaimet naisen väkivaltaisuuteen, auttava puhelin väkivaltaisille naisille

(09) 756 22260 (ti – to klo 16 – 18)

 

>Väkivalta-apua -palvelu

Väkivalta-apua palvelu on psykoterapeuttisesti suuntautunut auttamismuoto omista väkivaltaisista toimintatavoista kärsiville. Erityisinä kohderyhminä palvelulla ovat naiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, jotka ovat toistaiseksi jääneet ammatillisen avun ulkopuolelle. 

Työskentely väkivaltaongelman parissa on yksilötyöskentelyä eli se tapahtuu asiakkaan ja työntekijän kesken. Työskentelyssä lähdetään selvittämään väkivaltaisten tapahtumakulkujen etenemistä, omien toimintatapojen taustalla vaikuttavia syitä sekä mahdollisuutta löytää itselle uudenlaisia tapoja tulla toimeen vaikeissa tilanteissa.

Käyttämäämme sloganiimme, "yksityisesti, ammatillisesti, luottamuksella", tiivistyy paljon olennaista palvelumme luonteesta.

Halutessasi voit varata ajan maksuttomaan tutustumiskäyntiin.

Väkivallan tekijöille:

Oletko kohdellut läheisiäsi väkivaltaisesti? Oletko aiheuttanut uhkaavan ilmapiirin ja pelottanut puolisoasi, lapsiasi tai muita läheisiäsi?

Voit tehdä asialle jotain. Aloita ottamalla yhteyttä apua tarjoaviin ammattilaisiin. He tarjoavat tukea sekä miehille että naisille.

Valtakunnallisesta kriisipuhelimesta kriisiapua

Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat sekä kriisityöntekijät että koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa päivystävät vastaajat 22 eri paikkakunnalla ympäri Suomea.

Puhelimella voi lähestyä auttajaa myös nimettömänä. Puhelinauttamisen tavoitteena on helpottaa asiakkaan henkistä hätää tarjoamalla hänelle mahdollisuuden puhua yllättävästä tapahtumasta tai vaikeasta elämäntilanteesta sallivassa ja tukevassa ilmapiirissä.

Puhelinnumero 01019 5202 

Puhelimen aukioloajat

ma– pe 9.00– 06.00

la        15.00– 06.00 

su       15.00– 22.00

Kuvat: Marjo Sormunen

Lähteet:

https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=1

http://www.vakivalta-apua.fi/index.shtml

http://www.nuleksen.net/etc/etcfiles/Documents/Pirttihirmu.txt

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/tiedotteet/?x1564214=1748019

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2006/09/468168/moni-mies-lyo-vain-kotona