LOVE mediassa 2008

Miten minusta tuli minä, Harri Kivi. Kotivinkki 23.12.2008

3 tarinaa perhesalaisuuksista - Häpeä teki hiljaiseksi. Seura 18.12.2008

Perhesalaisuus oli näännyttää it-arkkitehti Aija Palomäen. Hän luuli vuosikausia, että että hänessä oli jotakin vikaa, kun miehen täytyi lyödä häntä. Hän häpesi asiaa niin, ettei puhunut siitä. - "Suurin salaisuus on ollut nuoruuden suhteen väkivaltaisuus. Pidin sen salassa kymmenen vuotta.  Väkivalta synnyttää syvän häpeän tunteen ja se taas aiheuttaa sen, että kokee olevansa osasyyllinen. Ajattelin, että minussa oli joku vika, joka piti peittää muilta."

Basaari: Perheväkivalta
19.11. 2008 YLE TV1 klo 19.00

Miksi väkivaltaa käytetään perheessä? Miten se katkaistaan? Väkivaltaisesti käyttäytynyt mies kertoo tarinansa. Miehen linja ja Love ry. Juontajana Maria Friman

Perheessä esiintyvä väkivalta on tabu. Miksi nainen käyttää väkivaltaa lähimmäisiinsä? Miksi mies lyö? Juontaja Maria Friman keskustelee perheväkivallasta Itäkeskuksen poliisipiirin johtajan kanssa liikkuvassa "mustassa maijassa".

Pienoisdokumentti Väkivaltaa perheessä kertoo Aija Palomäen omakohtaisen tarinan autettavasta auttajaksi. Tahir Aliyevin ohjaaman tarinan päähenkilö Aija on henkisen väkivallan uhri. Aija kertoo oman selviytymistarinansa ja tiestä, jonka hän joutui kulkemaan voidakseen auttaa muita.  Toinen Basaarissa esitettävä pienoisdokumentti Mies ja väkivalta kertoo tarinan miehestä, joka yrittää ymmärtää ja kontrolloida omaa väkivaltaista käytöstään vaimoaan kohtaan. Oppiessaan ymmärtämään omaa traumaattista menneisyyttään ja negatiivisia tunteitaan hän oppii myös kontrolloimaan ja ottamaan vastuuta omista teoistaan. Ihminen voi läheistensä ja ammattiauttajan avulla muuttaa väkivaltaista käytöstään, jos vain itse sitä tarpeeksi haluaa. Ohjaaja: Michael H-R. 

HS Mielipide

On pienempi paha varmistaa- nimimerkki vetosi (HS 6.11.) perheväkivallasta tietoisia naapureita soittamaan virkavallalle kuullessaan mäiskettä naapurihuoneistosta. Jari Hautamäki taas kirjoitti (HS 3.11) sosiaali- ja terveysalan toimijoiden riittämättömästä osaamisesta perheväkivallan tunnistamiseksi. Perheväkivaltaa kokevat, sekä kokeneet, ovat Suomessa valtavan yksin. Sen voin todeta omakohtaisesta kokemuksesta.

Suomessa arvostetaan aivan liikaa kodin seinien antamaa näkymättömyyttä ja suojaa. Tästä ikävänä todisteena ovat myös perheväkivallasta langetetut tuomiot: niiden löyhyys on uskomatonta. Kun puoliso käy käsiksi on tuomio raa’astakin tapauksesta lievempi, kuin mitä tuomioksi luettaisiin kahden ventovieraan kapakkatappelusta. Miksi kodin seinät suojaavat kovilta tuomioilta? Miksi perheväkivaltaa pidetään oikeudellisesti pienempänä pahana?

Perheväkivalta on edelleen tabu. Siitä ei uskalleta keskustella, eikä sitä näin ollen uskalleta myöskään kohdata. Tuntuu kuin ihmisiä pelottaisi keskustella perheväkivaltaa kokeneiden kanssa: aivan kuin kyseessä olisi tartuntatauti jota voi vältellä. Pahaa ei ole kun sen kieltää. Kun perheessäni päätettiin lopettaa vaikeneminen ja rikkoa ”tavallisen” ja onnellisen perheen illuusio, ympäriltämme hävisi paljon ihmisiä. Osa selitti vetäytyessään, että olivat pahoillaan kun eivät olleet huomanneet mitään. Toiset lakkasivat vastaamasta puheluihin ja viesteihin selittämättä mitään. Jotkut eivät uskoneet kuulemaansa ja väittivät väkivaltaa perheessämme kokeneita tärähtäneiksi.

Suomi on yhä Euroopan lähisuhdeväkivaltaisimpia maita ja kymmenet tuhannet lapset ja tuhannet naiset kohtaavat väkivaltaa kotonaan (Love ry). Perheväkivaltaa pakoon lähteminen, viimeisen lyönnin vastaanottaminen ja stopin laittaminen ei ole helppoa. Naapurit, sukulaiset, ystävät, tuttavat – älkää siis kadotko. Perheväkivaltaa kokeneen avuksi riittää usein jo se, että olette olemassa, tavoitettavissa ja läsnä, vielä senkin jälkeen kun olette saaneet tietoonne kodin seinien suojissa tapahtuneet kauheudet. Teitä tarvitaan, koska yhteiskuntamme tarjoama apu on kovin vajaavaista. -Marica Thoren

Espoossa joka vuosi yli 3000 lastensuojeluilmoitusta

Länsiväylä 22.10.2008 Jari Pietiläinen

Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa ei voida hyvin. Viime vuonna Espoossa tehtiin yhteensä noin 3100 lastensuojeluilmoitusta eli enemmän kuin kahdeksan ilmoitusta joka päivä vuoden ympäri. Ilmoituksia satoi eniten Espoon keskuksesta ja Leppävaarasta, siis alueilta, joissa asuu runsaasti lapsiperheitä.

Heidi, 30, tietää omakohtaisesti, millaista oli elää lapsena perheessä, missä puhutaan enemmän nyrkeillä kuin sanoilla. Hän on kärsinyt lyönneistä ja niiden jättämistä jäljistä jo neljännesvuosisadan ajan.

–Väkivalta alkoi meillä kotona jo hyvin varhain. Ensimmäiset muistikuvat minulla on väkivallasta jo alle viisivuotiaana. Vanhemmat joivat ja sitten tuli riitaa ja hyvin pahoja tappeluja. Yhden kerran kävi niinkin, että poliisi vei minut sairaalaan, mutta mitään ilmoitusta viranomaisille ei koskaan tehty, kertoo Heidi.

Väkivallan jatkuttua vuosia Heidi lopulta pakeni isovanhempiensa suojiin. Turva olikin tarpeen, sillä äiti katosi Heidin elämästä vuosien ajaksi. Jäljet rajusta lapsuudesta jäivät kuitenkin kasvavan tytön mieleen kipeinä.

Heidi aikuistui, mutta väkivalta ei jättänyt Heidiä rauhaan vieläkään. Karille menneen avioliiton jälkeen Heidi ajautui suhteeseen miehen kanssa, joka ei nyrkkienkäyttöä kaihtanut. Osansa lyönneistä saivat niin Heidi kuin hänen lapsensakin.

–Huomasin jo puolen vuoden seurustelun jälkeen, että olin aivan selvästi toistamassa oman äitini virheitä. Tuntui aika hurjalta huomata, että elän miehen kanssa, joka ”selvittää” asioita mieluiten lyömällä kuin puhumalla. Yhden kerran hän läpsäisi jopa poikaanikin, kertoo Heidi.

Apua kipeään tilanteeseensa Heidi sai turvakodista, jossa hän vietti lapsensa kanssa seitsemän viikkoa. Vihdoinkin asiat alkoivat järjestyä ja sosiaalitoimi puuttui tilanteeseen perin pohjin.

–Hain tavarani pois kotoa ja aloitin kokonaan uuden elämän. Siitä on nyt seitsemän vuotta, mutta kyllä väkivallasta on jäänyt minun elämääni turhan syvät jäljet. Mutta kaikkein tärkeintä on se, että olen herännyt väkivallan kierteen edessä. En todellakaan halua omille lapsilleni sitä samaa kohtaloa, josta olen itse saanut kärsiä, kertoo Heidi.

Heidin ja muiden perheväkivallasta kärsivien avuksi perustettu Lasten oikeus väkivallattomaan elämään ry. on tarkoitettu juuri heille, jotka haluavat eroon väkivallan korkkiruuvikierteestä. Yhdistys ohjaa perheväkivallasta kärsiviä eteenpäin muun muassa terapiaryhmien pariin.

–Tällaiselle yhdistykselle on aivan selvä tilaus niin Espoossa kuin muuallakin maassa. Väkivaltaperheessä elävällä lapsella on muihin lapsiin verrattuna viisitoistakertainen riski joutua väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, kertoo Love ry:n puheenjohtaja Aija Palomäki. 

Palomäen mukaan Espoo markkinoi itseään menestyvänä kaupunkina, jossa raha ratkaisee monta asiaa. Silti esimerkiksi väkivaltaperheiden lasten terapiaan ei haluta investoida varoja. 

–Espoossa ei juuri verovaroja käytetä ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja jäljet kyllä näkyvät arkielämässä. Joka kolmas kunta alibudjetoi aivan tietoisesti lastensuojelun määrärahansa – tämä tietää valtavan määrän huostaanottoja, jotka olisi voitu estää, muistuttaa Palomäki. 

Lapset eivät pääse pakoon

Eniten kärsivät pienimmät. APU 42 16.10.2008. Eve Hietamies.

Toisin kuin aikuiset uhrit, lapset joutuvat kohtaamaan väkivaltaa tehneet vanhempansa kerran toisensa jälkeen.

    Lähisuhdeväkivalta rikkoo räikemmin lasten ihmisoikeuksia. Viranomaiset puuttuvat lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan vasta, kun fyysisen väkivallan jäljet ovat vakavia. Nämä ikävät tosiasiat kertoo LOVE ry:n perustaja ja puheenjohtaja Aija Palomäki.

    Viime vuonna lasten vajavaisia ihmisoikeuksia parantamaan perustettiin Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään, LOVE ry. Tämän entisten lähisuhdeväkivallan uhrien perustaman yhdistyksen tavoitteena on tehdä väkivalta näkyväksi ja auttaa uhreja.

    Suomessa lapset, jotka ovat joutuneet näkemään väkivaltaa kotona, pakotetaan kohtaamaan väkivaltaa tehnyt vanhempi kerta toisensa jälkeen. Nämä tapaamiset ovat usein myös valvomattomia.

    Ruotsissa asiat ovat toisin. Kun perheväkivalta on näytetty toteen, vaikuttaa se huoltajuuspäätöksiin ja tapaamisiin. Tapaamiset väkivaltaisen vanhemman kanssa ovat valvottuja.

    - Suomessa pienten lasten sanomisille ei anneta riittävää painoarvoa. Ei oteta vakavasti tai pidetään puolueellisena sitä, mitä lapset kertovat toiselle vanhemmalleen esimerkiksi tapahtumista etävanhemman luona.

    - Väkivaltaisen etävanhemman luona lapseen saattaa kohdistua kemiallista, seksuaalista, fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Täytyy muistaa, että entinen puoliso eli iskunvaimentaja on poissa.

    Mitä tehdä, jos lapsi ei ilmaannu kotiin määrättynä aikana eikä lapseen saa puhelinyhteyttä? Sosiaalitoimi puuttuu tilanteeseen ainoastaan silloin, jos lapsi on hengenvaarassa. Mutta kuinka sen tietää, kun kukaan ei vastaa puhelimeen?

    Toinen vanhempi ei itse uskalla mennä paikalle väkivallan pelossa. Jos lopulta saakin sosiaalitoimen ja poliisin paikalle, ja kaikki onkin hyvin, ilmoittajaa pidetään hysteerisenä hulluna. Seuraavaa ilmoitusta ei enää oteta vakavasti.

YLE TV2 SILMINNÄKIJÄ: ÄLÄ LYÖ

to 2.10.08 klo 22.35

Kauhajoen koulumurhien jälkeen suomalaiset havahtuivat siihen, kuinka väkivallan kyllästämässä maailmassa lapset ja nuoret elävät. Yhdet hankkiutuvat sinne itse, mutta toiset joutuvat sinne väkisin. Osa väkivallasta päätyy otsikoihin, mutta osa ei läpäise julkisuutta juuri koskaan. Silminnäkijän jakso Älä lyö tarttuu tähän hiljaiseen väkivaltaan.

Keskimäärin yksi lapsi joutuu joka päivä pitkäaikaiseen sairaalahoitoon, koska omat vanhemmat ovat pahoinpidelleet häntä. Äiti lyö useammin kuin isä. Kymmenet tuhannet lapset tulevat hakatuksi vuosittain, ja tässä ei tarkoiteta mitään luunappeja, vaan vakavia pahoinpitelyjä.

- Vauvani oli vasta kolmen päivän ikäinen, kun mieheni ärsyyntyi pienokaisen huutoon. Hän sieppasi vauvan pinnasängystä tukematta niskaa ja kiroili päin vauvan kasvoja. Lopuksi mieheni länttäsi vauvan vasten tyynyä, kertoo Sanna.

- Viimeisen viiden vuoden aikana Helsingin lastenklinikalla tehdyissä pahoinpitelyselvityksissä kaikki vakavat kallonsisäiset vammat olivat alle kuuden kuukauden ikäisillä lapsilla, kertoo lastenlääkäri Sarimari Tupola.

Toimittaja Juha Portaankorvan vaikuttavassa reportaasissa sekä tekijät että uhrit kertovat synkkiä tarinoitaan. Mervi on käynyt yksinäistä kamppailua omia hysteerisiä raivokohtauksiaan ja lastensa kovakouraista kohtelua vastaan. Päiville puolestaan oli shokki, kun öiset imetykset päättyivät aviomiehen raivoon ja hakkaamiseen.

Ohjelmassa mennään hetkeksi lyöjän pään sisään. Mikä synnyttää niin paljon vihaa ja raivoa, että se on pakko purkaa ulos viattomiin, pahimmillaan omiin puolustuskyvyttömiin lapsiin. Lapsensa hakkaaja on usein ollut itse lapsena hakattu. Miten tällainen sukupolvesta toiseen jatkuva vihan ketju saataisiin poikki. 

- Olin lapsena yleensä omassa huoneessani ovi kiinni ja toivoin olevani jossakin muualla. Kuuntelin, kun vanhemmat rähjäsivät kännissä. En koskaan uskaltanut mennä nukkumaan ennen kuin äiti ja isäpuoli olivat sammuneet, kertoo Laura.

Väkivaltainen kasvuympäristö on vakava uhka tulevien nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnille. Kyse on kärjistetyimmillään eloonjäämisestä. Siksi turvaverkkojen, huomaamisen, avun saamisen ja hakemisen pitäisi olla myös tekojen tasolla poliittisen valinnan keskiössä. 

Linkki

Väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille. Länsiväylä 16.07.2008
PÄÄKIRJOITUS

Parisuhdeväkivalta lisääntyy kesällä. Ongelmia aiheuttavat niin lisääntynyt vapaa-aika kuin alkoholinkäyttökin. Kesälomien jälkeen auttamispalvelut tyypillisesti ruuhkautuvat.

Espoo aikoo tulevaisuudessa puuttua lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvaan väkivaltaan. Väkivalta on aina rikos, josta tekijän täytyy ottaa vastuu. Kuntalaiset, päättäjät, viranomaiset ja muut tahot ovat tuskin eri mieltä siitä, että perheväkivalta on aina väärin ja että sen uhrit tarvitsevat apua.

Ongelmat liittyvät enemmän toteutukseen, käytäntöihin ja rahaan. Parisuhde- ja perheväkivalta on tyypillistä piiloväkivaltaa, jota on ilmoitettua väkivaltaa huomattavasti enemmän. Jos auttamispalvelut ruuhkautuvat jo ilmoitetusta väkivallasta, mistä löytyy voimavaroja puuttua väkivaltaan, jota ei ilmoiteta?

Kuntalaisille tarjotaan tulevaisuudessa entistä paremmin tietoa ja neuvontaa lähisuhde- ja perheväkivallasta ja siitä mistä voi saada apua. Selkeät toimintaohjeet tulevat todella kovaan tarpeeseen. Kaupunkilainen haluaa tietää, minne soittaa, kun potkitaan ja pahasti.

Seuraavaksi kuntalaista ahdistaa, kun hän soittaa poliisille tai lastensuojeluun, eikä hän saakaan apua. Tällä hetkellä apua tarvitseva espoolainen on hämmentynyt. Jos hän kokee jo nyt ettei saa hädässään apua, miten sitä riittäisi ennalta ehkäisevästi?

Parhaillaan Länsiväylän keskustelupalstalla käydään keskustelua, jossa viranomainen sanoo, että Espoo auttaa eronjälkeisessä väkivallassa ja väkivaltaa vastustavan yhdistyksen edustaja sanoo, ettei auta. Kuinka nämä kaksi tahoa ehkäisevät tulevaisuudessa yhdessä väkivaltaa, kun he jo nyt ovat eri mieltä siitä, puututaanko väkivaltaan vai ei?

Tahtotilaa ehkäistä väkivaltaa kaikissa muodoissaan ei sovi epäillä kenenkään taholta. Toteutus sen sijaan vaatii ainakin avointa keskustelua riitelemisen asemasta. Parhaillaan selvitetään, onko kunnan jo olemassa voimavarat riittävän tehokkaat. Eipäs–juupas-keskustelusta päätellen niin ei ole.

Väkivaltaan puututaan myös eron jälkeen. Länsiväylä 13.07.2008

Päivi Hahko

EROVÄKIVALTA Perheasioiden yksikön päällikkö Marjatta Karhuvaara kiistää väitteen, ettei Espoo auta eron jälkeisessä väkivallassa (LV 3.7.). Jutussa kerrottiin, että Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät eivät saa tehdä ilmoitusta Lastensuojelutoimelle, jos tilanne on tulkittavissa tapaamiskiistaksi. Lastensuojeluilmoitus tutkitaan aina.

–Jos kyseessä on lastensuojelun asia, se on sitä täysin riippumatta, onko siinä erotilanne vai ei.

Kunnan viranomaiset ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Karhuvaara painottaa, että on olemassa selkeästi asioita, jotka ovat vain lastenvalvonta-asioita.

–Niissä ei ole mitään lastensuojelullista elementtiä, eikä silloin ole tarkoitus soitella eri viranomaisilta kirjauksia omaa oikeudenkäyntiään varten. Jokainen viranomainen harkitsee, mikä asiassa on lastensuojelullista ja tottakai, jos aihetta on, siihen puututaan, Karhuvaara sanoo.

Espoo ei auta eron jälkeisessä väkivallassa. Länsiväylä 2.7.2008

Julia Huovinen

SOSIAALITOIMI Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys on saanut kaupungin lakimieheltä kyseenalaiset ohjeet perheväkivallan uhrien auttamisesta.

   Uusien toimintaohjeiden mukaan päivystyksen työntekijät eivät enää saa tehdä ilmoitusta Lastensuojelutoimelle, jos tilanne on tulkittavissa tapaamiskiistaksi.

   Love (Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään) ry:n puheenjohtaja Aija Palomäen mielestä Espoo jättää eron jälkeisen perheväkivallan uhrit oman onnensa nojaan.

   - Usein suhteessa alkanut väkivalta pääsee jatkumaan eron jälkeen, koska toiselle vanhemmalle on myönnetty tapaamisoikeus hänen väkivaltaisuudestaan huolimatta, Palomäki kertoo.

   Etävanhempi saattaa paitsi lyödä lasta tapaamisten aikana, myös uhkailla sieppaavansa lapsen tai mustamaalata toista vanhempaa.

   Sosiaali- ja kriisipäivystys ei enää edes kirjaa vastaanottamiaan puheluita, jos ne liittyvät tapaamiskiistoihin, esimerkiksi lapsen palauttamatta jättämiseen.

   - Tässä tilanteessa olevien voi antaa lääkityksellä olevalle lapselle lääkkeitä mukaan vain tapaamisen yli riittäväksi ajaksi. Silloin viranomaiset auttavat lapsen takaisin saamisessa. Jollei tällaiseen kikkaan ole mahdollisuutta, niin ei auta kuin rukoilla, Palomäki huokaa.

Arjen sankareita: Jo riittää lyöminen! Iltalehti 31.5.2008

"Aija Palomäki kärsi perheväkivallasta viisi vuotta. Nyt hän auttaa muita uhreja.  ...LOVE-yhdistys tarjoaa apua perheväkivallan uhreille ja yrittää tuoda ongelmaa julkisuuteen. Se on myös käynnistänyt kuukausittaiset seminaarit, joissa uhrit voivat tavata.

- On ollut ihan hirveän eheyttävää puhua itse ja kuunnella muita, Palomäki iloitsee.

- Perheväkivaltaa voi kohdata kuka tahansa. Mutta siitä voi puhua ja toipua."

Viranomaisilla taipumus vähätellä parisuhdeväkivaltaa Helsingin Sanomat 19.5.2008

Tutkimuksen tehneen Eeva-Leena Pietilän mukaan viranomaisen vähättelevällä asenteella on merkittävä vaikutus siihen, ettei parisuhdeväkivallan uhri hae tai käytä oikeusturvakeinoja. Uhrit luonnehtivat esimerkiksi poliisiviranomaisen asennetta uhreja kohtaan välinpitämättömäksi.

Tutkimuksessa etsittiin syitä siihen, miksi niin moni perhe- ja parisuhdeväkivalta tapaus jää oikeudellisen vastuun toteutumisen ulkopuolelle. Tutkimuksessa haastateltiin viittätoista perheväkivallan uhria, jotka kaikki olivat jo eronneet väkivaltaisesta kumppanistaan.

Ei apua rikosilmoituksen tekemiseen

Uhrit eivät olleet saaneet viranomaiselta konkreettisia neuvoja ja ohjeita käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. He eivät olleet saaneet apua esimerkiksi rikosilmoituksen tekemiseen, lähestymiskiellon hakemiseen tai neuvoja oman turvallisuuden varmistamiseen.

Uhrien kokemusten mukaan muutkin auttajatahot, kuten ensi-ja turvakodit, perheneuvolat ja sosiaaliviranomaiset, olivat vaikeasti tavoitettavissa, työntekijöiden ammattitaito oli vaihtelevaa ja suhtautuminen uhriin usein asenteellista.

Tutkimus toteaa suomalaisen oikeusjärjestelmän oikeusturvakeinot riittämättömiksi ja vaikeasti saataviksi. Useiden parisuhdeväkivallan uhrien oli vaikeaa löytää tilanteeseensa sopivaa oikeusturvakeinoa. Esimerkiksi lähestymiskiellon ja perheen sisäisen lähestymiskiellon hakeminen ja saaminen nähtiin vaikeana, ja lasten asema lähestymiskiellossa oli ongelmallinen. Erityisesti henkiseen väkivaltaan puuttumiseen ei nähty riittäviä oikeudellisia mahdollisuuksia.

Tutkimuksen mukaan rangaistuksia ja toimintamalleja väkivallan lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi tulee tehostaa. Sakkorangaistus on riittämätön ja sopimaton parisuhdeväkivallassa.

(MTV3-STT)

Viranomaiset vähättelevät parisuhdeväkivallan uhreja. Verkkouutiset 13.5.2008
Viranomaiset vähättelevät parisuhdeväkivallan uhreja. IltaSanomat 13.5.2008

Lue lisää!

Tutkimus: viranomaisen vähättely estää parisuhdeväkivallan uhreja käyttämästä oikeusturvakeinojaan. Deski 13.5.2008

Lue lisää!

Tutkimus: Viranomaiset vähättelevät parisuhdeväkivallan uhreja. Lapin Kansa KOTIMAA 13.5. 16:50  

Tutkimus: Viranomaisen vähättely estää parisuhdevakivallan uhreja käyttämästä oikeusturvakeinojaan. Keskiviikko 14.05.2008 07:58 Kauppalehti Online

Vakoilija rakkauden talossa - Love ry alkaa julkaista perheväkivallan uhrin päiväkirjaa

Lue lisää!

Väkivaltaa lapsen kautta eron jälkeen Esikko 1/2008 Jaana Laitinen

Lasten huoltajuussopimusten käyttöaika on kolme kuukautta. Sen jälkeen kukaan ei valvo, noudattavatko vanhemmat sopimusta.

”Se antaa väkivaltaiselle vanhemmalle keinon kiusata ja piinata entistä puolisoa ja lasta. Väkivalta jatkuu usein eron jälkeen entistä kavalampana lasten kautta.”

Niin väittää espoolainen äiti Aija Palomäki, tuoreen Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään -yhdistyksen eli Loven puheenjohtaja ja yksi perustaja.

Eron jälkeen väkivalta voi muuttua lapsen eristämiseksi ystävistä, isovanhemmista ja muusta suvusta. Joskus lapsi joutuu fyysisen tai psyykkisen väkivallan kohteeksi. Vanhempi voi myös systemaattisesti mustamaalata lähivanhempaa, tämän puoleista sukua ja kotia, jossa lapsi asuu.

”Jos lapselle jatkuvasti puhutaan pahaa lähivanhemmasta ja kodista, hän ei tiedä, mitä ajatella, keneen voi luottaa ja missä olen turvassa. Lapsia on joutunut sairaalahoitoon massiivisen mustamaalaamisen seuraksena.”

Väkivallan pahin muoto on lasten tapaamisten väärinkäyttö, Palomäki sanoo. Etävanhempi saattaa kriisiyttää lapsen hakemiset ja palautukset. Niihin liittyy pelottelua, aggressiivistä käytöstä ja väkivallan uhkaa.

Vallankäyttöä on sekin, että etävanhempi ei palauta lasta kuten on sovittu, vaan milloin itse haluaa. Etävanhempi voi myös jättää lapsen palauttamatta kokonaan.

”Hätä on suunnaton, kun lapsi ei tule takaisin. Lapsi joutuu eroon lähivanhemmasta, omasta kodista ja kavereista eikä pääse edes kouluun.”  

Jokaisella lapsella on oikeus väkivallattomaan elämään. Anttolan Sanomat 25.2.2008 http://eduwww.mikkeli.fi/opetus/anttola/Lehtijutut/AS2_08.pdf

Väkivallan keskellä eläville lapsille ei aina heru apua. Pohjalainen 23.2.2008

Vanhempien lapsiinsa kohdistamaan väkivaltaan tulee puuttua ankaralla kädellä, katsovat lukuisat suomalaiset järjestöt. Järjestöjen tiedossa on tapauksia, joissa viranomaiset ovat tienneet perheessä vallinneesta tilanteesta vuosia, mutta riittävää tukea ja apua ei ole saatu ajoissa.

HELSINKI STT-Mia Peltola

- Tiedossa on tapauksia, että viranomaiset ovat tienneet, että perheessä on väkivaltaa. Silti on ollut valvomattomat tapaamiset ja tapaajavanhempi on surmannut lapset, Love ry:n puheenjohtaja Aija Palomäki sanoo. Hänen mukaansa mainitunkaltaisia tilanteita on tullut ilmi muutamia.

Ongelmana näyttäisi olevan, että viranomaisten keskinäinen yhteistyö ja tiedonsaanti ontuu. Esimerkiksi sosiaalitoimi ei välttämättä saa tietoja terveystoimesta tai poliisi sosiaalitoimesta.

YK-liitto, Väestöliitto, Suomen mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Lasten oikeus väkivallattomaan elämään eli Love sekä seitsemän muuta järjestöä haluavat tutkijalautakunnan, joka selvittäisi jokaisen lapsen surmaamisen sekä selvittämättömissä olosuhteissa tapahtuneen kuoleman. Asiaa koskeva vetoomus luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) perjantaina.

- Tutkintakomissiolla selvitettäisiin, ketkä kaikki tiesivät asiasta ja ihan rakentavasti katsottaisiin, mitä olisi voitu tehdä toisin, Palomäki valaisee.

"Perheet jätetään yksin pimeään"

Ruotsissa kyseisenkaltainen laki tuli voimaan vuodenvaihteessa. Lex Bobbyna tunnettu laki sai nimensä kymmenvuotiaan pojan mukaan. Poika kuoli äitinsä ja tämän avopuolison raa'an pahoinpitelyn seurauksena. Myös Suomessa kuolee vuosittain lapsia vanhempien väkivaltaan.

Espoossa alkaa ensi viikolla oikeudenkäynti, jossa miehestään eronnutta äitiä epäillään kaksostyttöjensä ja poikansa murhasta. Joensuussa puolestaan oikeus jätti viime vuoden puolella tuomitsematta rangaistukseen yksinhuoltajaäidin, joka tappoi oman lapsensa.

- Väkivaltatilanteissa perheet jätetään yksin pimeään. Erityisesti eron jälkeiset väkivaltatilanteet ovat piiloväkivaltaa, johon viranomaiset eivät puutu, Palomäki toteaa.

Järjestöt toivovat, että eronneiden vanhempien tuettuja ja valvottuja tapaamisia koskeva laki saataisiin pikaisesti voimaan. Se velvoittaisi kunnan järjestämään tukea ja lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisiin tilanteissa, joissa esimerkiksi tuomioistuin on katsonut, että tapaamiset on toteutettava tuettuina tai valvottuina.

Voimavaroja kaivataan lisää

Tapaamisiin voidaan tarvita tukea ja valvontaa muun muassa silloin, kun vanhempi ei mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi pysty vastaamaan jälkikasvun turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

- Tapaamisessa voisi olla mukana esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimena koulutettu perhetyöntekijä, joka puuttuisi aktiivisesti fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan.

Järjestöjen mielestä lasten mielenterveystyöhön ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön tarvitaan lisää voimavaroja. Jokaisella koululla pitäisi olla aina terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi paikalla eivätkä oppilasmäärät ja luokkakoot saa olla liian suuria. Väkivallan torjunnan pitää lähteä liikkeelle neuvolasta.

Järjestöjen mukaan useissa kunnissa lasten mielenterveydenhoitopalveluja ei ole hoidettu vuosiin lain edellyttämällä tavalla. Vuoden jonotus hoitoon on kohtuuttoman pitkä aika.

- Käytännössä lapset saattavat joutua elämään koko lapsuutensa liiton aikaisessa ja eron jälkeisessä perheväkivaltatilanteessa ilman, että he saisivat minkäänlaista apua julkiselta sektorilta, Palomäki toteaa.

Joidenkin arvioiden mukaan jopa 200 000 lasta elää Suomessa väkivaltaperheessä eli on itse väkivallan kohteena tai kokee sitä vanhempien välillä. 

Lapsille ei aina heru apua. Savon Sanomat 23.2.2008

Suomalaisten järjestöjen mukaan vanhempien lapsiinsa kohdistamaan väkivaltaan tulee puuttua ankaralla kädellä. Love ry:n puheenjohtaja Aija Palomäki sanoo, että joissakin tapauksissa viranomaiset ovat olleet tietoisia väkivallasta, mutta lapset on silti päästetty valvomattomiin tapaamisiin väkivaltaisen vanhemman kanssa. Pahimmillaan tilanteet ovat johtaneet lasten surmaamiseen. Ongelmana on viranomaisten keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku. Järjestöt haluavat tutkintalautakunnan selvittämään jokaisen lapsensurman. Ruotsissa samanlainen laki tuli voimaan vuodenvaihteessa. Palomäen mukaan erityisesti eron jälkeinen väkivalta on piiloväkivaltaa, johon viranomaiset eivät puutu. Järjestöjen mukaan lapsen ja vanhemman tapaamisessa voisi olla mukana esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimena koulutettu perhetyöntekijä, joka puuttuisi aktiivisesti fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan. Järjestöt haluavat myös lisää rahaa mielenterveystyöhön ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön.

Väkivallan keskellä elämään joutuville ei aina tule apua ajoissa.  Satakunnan Kansa 23.2.2008. Yhteistyö ontuu: viranomaiset saattavat tietää väkivallasta , mutta tuki ei tule ajoissa. 

Järjestöt vetoavat lasten puolesta. Turun Sanomat Kotimaa, etusivu 23.2.2008 1:32:20

 Lukuisat suomalaiset järjestöt vetoavat hallitukseen lasten väkivallattoman elämän puolesta. Järjestöt haluavat tutkijalautakunnan selvittämään jokaisen lapsensurman. Ruotsissa tällainen laki tuli voimaan vuodenvaihteessa.

Lisäksi järjestöt toivovat, että eronneiden vanhempien tuettuja ja valvottuja tapaamisia koskeva laki saataisiin voimaan. Lasten tapaamisiin saatetaan tarvita tukea ja valvontaa silloin, kun vanhempi on mielenterveys- tai päihdeongelmainen.

Järjestöt luovuttivat adressin perjantaina peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok). Mukana on muun muassa YK-liitto ja Väestöliitto.

Dolt våld hotar barn i hemmen. Jakobstads Tidning 23.2.2008 BARNSKYDD

Dålig koll när trasiga familjer möts. Huvudstadsbladet Publicerad: 22/02 21:48

Domstolarna klubbar igenom allt fler övervakade träffar efter skilsmässor - ändå ökar våldet mot de barn som borde vara övervakade. Många träffar är bristfälligt ordnade och ofta får föräldrarna betala räkningen. 

Tusentals så kallade övervakade träffar mellan frånskilda föräldrar och barn arrangeras årligen, men i praktiken skyddas inte barnen. Den varningen kommer tolv medborgarorganisationer med. I går överlämnade de en adress till omsorgsminister Paula Risikko.- De senaste åren har barn rentav mördats i umgänge mellan föräldern och barnet efter skilsmässan, och ingen har kunnat hindra det trots att myndigheterna känt till faran, säger Aija Palomäkivid förbundet Barnets rätt till ett liv utan våld. Ingen lagstiftning reglerar i dag hur träffarna ska gå till och vem som ska betala notan. 

Barn ska ha rätt till ett liv utan våld. YLE Nyheter: inslag. 22.02.2008 klo 16:28

Vädjan för våldsfri barndom. YLE Nyheter / Inrikes 22.02.2008 13.03

Flera finländska organisationer vädjar till regeringen om att barn borde garanteras ett liv utan våld. Organisationerna vill bland annat att varje barnamord utreds av en speciell utredningskommission. Då en frånskild förälder som tidigare har varit våldsam träffar sitt barn vill organisationerna att det sitter en övervakare med vid träffen. Också barnens mentalvård och socialarbete borde få mer pengar. I appellen påpekas att en våldspräglad atmosför i hemmet äventyrar barnets utveckling och gör barnet mer mottagligt för att själv behandlas illa i framtiden. I Finland dör årligen flera barn som en följd av våld de utsatts för av föräldrarna. Enligt en utredning av FN utsätts åtminstone 275 miljoner barn i hela världen för våld i sitt hem. Organisationerna lämnade sin vädjan till omsorgsminister Paula Risikko på fredag. Tolv organisationer står bakom appellen, bland annat Barnens rätt till ett liv utan våld LOVE rf, Mentalvårdsförbundet, FN-förbundet och Befolkningsförbundet. 

Järjestöt: Lautakunta selvittämään lastensurmia. Uusi Suomi 22.2.2008 18:39

Järjestöt vaativat väkivallatonta lapsuutta. MTV uutiset 22.02.2008 11:52

Laaja joukko suomalaisia järjestöjä on huolissaan lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.

Järjestöt vaativat, että vastaisuudessa tutkijalautakunta selvittää jokaisen lapsensurman. Lisäksi lasten mielenterveystyöhön ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön vaaditaan lisäresursseja.

- Nyt pystymme jo paljon hoitamaan tilanteita, jotka ovat menneet liian pitkälle. Kyllä neuvolat, päiväkodit ja koulut on niitä paikkoja, joissa näihin tilanteisiin pitää puuttua , kertoo Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen.

Järjestöjen adressi luovutettiin tänään peruspalveluministeri Paula Risikolle. Vetoomuksen laatijoina on 12 järjestöä, muun muassa Lapsen Oikeus Väkivallattomaan, Elämään Mielenterveysseura ja Väestöliitto.

Järjestöt: Jokainen lapsensurma selvitettävä Helsingin Sanomat. Julkaistu: 11:42 22.2.2008 STT

Lukuisat suomalaiset järjestöt vetoavat hallitukseen lasten väkivallattoman elämän puolesta. Järjestöt haluavat tutkijalautakunnan selvittämään jokaisen lapsensurman. Ruotsissa tällainen laki tuli voimaan vuodenvaihteessa.

Lisäksi järjestöt toivovat, että eronneiden vanhempien tuettuja ja valvottuja tapaamisia koskeva laki saataisiin voimaan. Lasten tapaamisiin saatetaan tarvita tukea ja valvontaa silloin, kun vanhempi on mielenterveys- tai päihdeongelmainen.

Järjestöt luovuttivat adressin perjantaina peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok). Mukana on muun muassa YK-liitto ja Väestöliitto.

Järjestöt: Lapsille väkivallaton elämä. YLE TEKSTI-TV 22.02.2008

Suomalaiset järjestötö vetoavat hallitukseen lasten väkivallattoman elämän puolesta. Järjestöt toivovat, että jokaista lapsensurmaa selvittämään asetetaan erityinen tutkintalautakunta. Lasten tapaamisiin kaivataan valvojaa niissä tapauksissa, joissa vanhempi on aiemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti. Myös lasten mielenterveys- ja sosiaalityöhön kaivataan lisävaroja. Vetoomuksessa huomautetaan, että kodin väkivaltainen ilmapiiri vaarantaa lapsen kehityksen ja altistaa tämän muita todennäköisemmin itsekin kaltoinkohtelun uhriksi. Myös YLE Radio Peili / Uutiset, YLE Radio Suomi / Uutiset, Radio Nova / Uutiset.

Järjestöt vetoavat lasten väkivallattoman elämän puolesta. YLE uutiset / Kotimaa. 22.2.2008 09:56 

Suomalaiset järjestöt vetoavat hallitukseen lasten väkivallattoman elämän puolesta. Järjestöt toivovat vetoomuksessaan, että vastedes jokaista lapsensurmaa selvittämään asetetaan erityinen tutkintalautakunta. Lasten tapaamisiin kaivataan valvojaa niissä tapauksissa, joissa vanhempi on aiemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti tai uhkaavasti. Myös lasten mielenterveys- ja sosiaalityöhön halutaan lisävaroja. Vetoomuksessa huomautetaan, että kodin väkivaltainen ilmapiiri vaarantaa lapsen kehityksen ja altistaa tämän muita todennäköisemmin itsekin kaltoinkohtelun uhriksi. Peruspalveluministeri Paula Risikko otti vetoomuksen vastaan perjantaina. Vetoomuksen laatijoina oli 12 järjestöä, mm. Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry, Suomen Mielenterveysseura, Suomen YK-liitto ja Väestöliitto. Suomessa kuolee vuosittain useita lapsia vanhempien väkivallan seurauksena. YK:n tutkimukseen perustuvan arvion mukaan koko 

maailmassa ainakin 275 miljoonaa lasta altistuu kotonaan väkivallalle. 

Järjestöt vetoavat lasten väkivallattoman elämän puolesta. Lohenkalastajan Teno, Uutiset 22.2. 2008

Suomalaiset järjestöt vetoavat hallitukseen lasten väkivallattoman elämän puolesta. Järjestöt toivovat vetoomuksessaan, että vastedes jokaista lapsensurmaa selvittämään asetetaan erityinen tutkintalautakunta. 

Järjestöt vetoavat lapsiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Ajankohtaista - Lasinen lapsuus 

Järjestöt vetoavat lasten oikeuteen elää turvallista elämää. Terveysinfo

Laaja joukko suomalaisia järjestöjä on huolissaan lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. He luovuttivat adressin kyseisestä asiasta peruspalveluministeri Paula Risikolle.

Vetoomuksen olivat allekirjoittaneet muun muassa Suomen YK-liitto, Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Väestöliitto, Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto, Naisjärjestöjen keskusliitto ja Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään - LOVE ry.

Järjestöt haluavat, että lapsen ja muualla asuvan vanhemman valvottuja ja tuettuja tapaamisia koskeva laki saatetaan pikaisesti voimaan, ja että vastaisuudessa tutkijalautakunta selvittää jokaisen lapsensurman. Lasten mielenterveystyöhön ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön halutaan lisäresursseja, ettei lapsiin kohdistuva väkivalta jää enää näkymättömäksi ja että väkivaltaa kokevat lapset saavat ripeästi apua.

YK:n tutkimukseen perustuvan varovaisenkin arvion mukaan 275 miljoonaa lasta maailmanlaajuisesti altistuu väkivallalle kotonaan. Väkivalta muuttaa lasten elämää ja tulevaisuuden toiveita. Näitä lapsia joko pahoinpidellään tai heillä on kokemuksia vanhempaansa kohdistuvasta väkivallasta.

Kotona tapahtuva väkivalta rikkoo lapsen perusoikeutta kokea häntä ympäröivä maailma turvalliseksi. Kodeissa, joissa perheenjäsen käyttäytyy väkivaltaisesti, jopa pienet vauvat kokevat niin voimakasta tunne-elämän ahdinkoa, että se esiintyy somaattisina oireina ja saattaa häiritä aivojen kehitystä.

Järjestöt vetoavat lapsiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Mielenterveyden keskusliitto 21.2.2008

Järjestöt vetoavat lapsen oikeuteen elää turvallista elämää Suomen Mielenterveysseura 21.2.2008

Peruspalveluministerille adressi  - järjestöt vetoavat lapsiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Louhetar 18.2.2008 9.26

Järjestöt vetoavat lasten oikeuteen elää turvallista elämää. sanomat24. fi 18.2.2008, Rapakkojoen koulu Kiuruvesi www.peda.net 18.2.2008

Barn har rätt att leva utan våld. Vasabladet Publicerad 18.2.2008 kl. 09:27

Ett stort antal finländska organisationer är oroade för det våld som riktas mot barn. De kommer att överlämna en adress för en trygg barndom till omsorgsminister Paula Risikko (saml) den här veckan.

Organisationerna vill att lagen om övervakat umgänge ska träda i kraft så fort som möjligt, och att en kommission ska utreda varje barnamord. Det behövs mer resurser till mentalvårdsarbete för barn och för förebyggande socialarbete för att synliggöra våldet mot barn och för att barn som utsatts för våld snabbt ska få hjälp.
Minst 275 miljoner barn i hela världen beräknas bli utsatta för våld i sitt hem, uppger FN. Våld i hemmet kränker barnets grundläggande rätt att uppleva sin omgivande värld som trygg.
Adressen har undertecknats av bland annat Finlands FN-förbund, Föreningen för Mental Hälsa i Finland, Centralförbundet för mental hälsa, Finska befolkningsförbundet och Förbundet för makalösa föräldrar. FNB

Väkijoukot haluavat nopean lakimuutoksen. IltaSanomat 17.02.2008 20:55 

Laaja joukko suomalaisia järjestöjä on huolissaan lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Ne luovuttavat alkavalla viikolla peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) vetoomuksen turvallisen lapsuuden puolesta. Järjestöt haluavat, että lapsen ja muualla asuvan vanhemman valvottuja ja tuettuja tapaamisia koskeva laki saatetaan pikaisesti voimaan. Lasten mielenterveystyöhön ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön tarvitaan lisäresursseja niin, että lapsiin kohdistuva väkivalta ei jää enää näkymättömäksi ja väkivaltaa kokevat lapset saavat nopeasti apua. Järjestöt vaativat myös, että tutkijalautakunta selvittää jokaisen lapsensurman. YK:n tutkimukseen perustuvan varovaisenkin arvion mukaan 275 miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa altistuu väkivallalle kotonaan. Kotona tapahtuva väkivalta rikkoo lapsen perusoikeutta kokea häntä ympäröivä maailma turvalliseksi.  Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa Suomen YK-liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura, Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto, Väestöliitto, Naisjärjestöjen keskusliitto ja Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään- LOVE ry.

Järjestöt vetoavat lasten oikeuteen elää turvallista elämää Talentia 17.2.2008

Tiivistelmä:
Edustava joukko suomalaisia järjestöjä on ilmaissut huolensa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Ne luovuttavat alkavalla viikolla peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) vetoomuksen turvallisen lapsuuden puolesta. Järjestöt haluavat lapsen ja muualla asuvan vanhemman valvottuja ja tuettuja tapaamisia koskevan lain saattamista voimaan pikaisesti. Lasten mielenterveystyöhön ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön tarvitaan lisää panostamista niin, että lapsiin kohdistuva väkivalta ei jää enää näkymättömäksi ja väkivaltaa kokevat lapset saavat nopeasti apua. Järjestöt haluavat myös tutkijalautakunnan selvittävän jokaisen lapsensurman. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa Suomen YK-liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura, Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto, Väestöliitto, Naisjärjestöjen keskusliitto ja Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään- LOVE ry.

Media:  STT  , Aamulehti  , Ilta-Sanomat, Kainuun Sanomat (printed version)  , Lapin Kansa (printed version)  ,Pohjalainen  , Satakunnan Kansa (printed version)  , Savon Sanomat (printed version)  
Päivämäärä: 17.2.2008  

Mieheni alisti minua vuosien ajan. Olivia 2/08 Helmikuu

"Reetta, 44, kärsi parisuhteessaan vuosia henkisestä väkivallasta. Hän tietää että vähättely satuttaa yhtä paljon kuin lyönti."

Kun ex-puoliso vainoaa.  Iltalehti 17.1.2008

"Lähestymiskielto tepsii heikoimmin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin. Tuolloin keinot ovat aika vähissä. Ei ole juuri muuta tehtävissä, kuin pitää kirjaa lähestymiskiellon rikkomisista ja ilmoittaa tapaukset poliisille." 

Pohjoismainen Victim 2008 -konferenssi

Ms. Aija Palomäki, LOVE, Finland: 
Children's Rights Have Been Forgotten in the Management of Domestic Violence in Finland – A View of a Former Domestic Violence Victim